lauantai 24. lokakuuta 2015

Syysnärää ja team spirittiä

Ilma viilenee, lehdet putoavat, illat pimentyvät - ja koiria närästää. Närästysoireilun yleistyminen loppusyksystä on minulle edelleen mysteeri. Elämä on noudattanut samanlaista säännöllisen epäsäännöllistä rutiinia kuin ennenkin, mutta oireettoman kesän jälkeen meillä on nyt parin viikon sisällä valvottu tasapuolisesti yksi yö vuorollaan kummankin kelpien nieleskelyn ja vaeltelun merkeissä. Jopa Hatti, jonka kaikkien aikojen närästyskerrat ovat laskettavissa yhden käden sormin, heräsi yöpuultaan useaksi tunniksi nuohoamaan surkeana roskia lattioilta. Syy-yhteyttä on arvuuteltu jo monena syksynä. Karvanlähtö ja siitä seuraava karvan nieleminen? Muutos tuoreen ruohon laiduntamisessa tai juodun ojaveden koostumuksessa? Valon väheneminen, kylmyys, kosteus?


Lunan nieluleikkauksen jälkeen näytti jo pitkään siltä, että närästysvaivat olisivat kokonaan taakse jäänyttä elämää. Tilanne on nyt toki paljon helpompi kuin edellisinä syksyinä, mutta viimeisin kohtaus pääsi yllättämään. Koska oireilu oli pysynyt niin kauan poissa monenlaisista muuttujista huolimatta, en muistanut entiseen tapaan ennakoida ylimääräisiä stressitekijöitä erityisin varotoimin. Tilapäinen muutos laumakokoonpanossa, poikkeukselliset arkijärjestelyt, innostavat ihmisvieraat, tavallista vähäisempi liikunta ja pitkästä aikaa nautiskeltu pätkä possun selkärankaa olivat ilmeisesti tällä kertaa ne ainekset, jotka yhdessä mystisen syksy-faktorin kanssa saivat vatsahapot villiintymään.

Eipä auta kuin nostaa omaa valmiustilaa hieman ja ottaa vanhat, hyviksi todetut konstit käyttöön. Paitsi että närästyskoiran perusruokinnassa on oltava tarkkana, myös palkkanamit on valikoitava harkiten. Treeni- ja kisatilanteet ovat vilkkaalle koiralle kiihdyttäviä, ja myönteinenkin kierrosten nostattelu saa elimistössä aikaan stressitilan, joka puolestaan voi herkistää närästykselle. Itse keitetyt maksapalat, kivipiirat tai uunissa kypsennettävä sisäelinpannari ovat Lunalle varmoja vaihtoehtoja, mutta olen törmännyt myös muutamiin toimiviin valmisnameihin. Yleensä niille on yhteistä viljattomuus ja suuri lihapitoisuus.


Saimme Mustilta ja Mirriltä näytepakkaukset Alpha Spirit -merkkisiä puolikosteita Only Fish- ja Multi Protein -täysravintoja, joiden tuoteselosteet painottuvat eri lihoihin ja kaloihin. Pienet kuutiot ovat sellaisenaan juuri täydellisen kokoisia treenipalkkioiksi, eivätkä ne sottaa taskuja tai käsiä. Puolikostean rakenteen ansiosta ruoka tuoksuu koiran nenään houkuttelevammalta kuin kuivanappulat, eikä siitä irtoa kuivia murusia, jotka koira saattaisi innostuksissaan vetäistä väärään kurkkuun. Rally-tokoliikkeitä harjoitellessaan Luna on ollut hyvin tyytyväinen molempiin makuvaihtoehtoihin.

 

Viime sunnuntaina olikin Lunan vuoro kavuta palkintopallille pönöttämään. Rallitähtönen löysi ohjaajansa kanssa loistavan yhteisen viretaajuuden ja selvitti kisaradan komeasti 95 pisteellä sijoittuen toiseksi. Tämä kolmas hyväksytty tulos avoimessa luokassa oikeutti RTK2-koulutustunnukseen, joka merkitsee etenemistä seuraavalle vaikeustasolle eli voittajaluokkaan! Vaikka en itse ole osallinen koirani menestykseen tässä lajissa (muutoin kuin taustatukena ja namivastaavana), tunnen siitä yhtä suurta ylpeyttä kuin omista saavutuksistani. Eivätkä sydäntäni sykähdytä vain tulokset ja tittelit, vaan se yhteisymmärrys ja tekemisen ilo, jota näen noiden kahden rakkaan ystävän välillä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti